SONY DSC

Viime vuosina Demarinuoriin on liittynyt ja lähtenyt aktiivisesti mukaan toimintaan aiempia vuosia enemmän alaikäisiä. Yhä kuitenkin alaikäisten aktiivien määrä muihin ikäryhmiin verrattuna on pieni, ja meidän tulisikin tehdä entistä enemmän töitä alaikäisten mukaan saamiseksi. Toisella asteella ja peruskoulun viimeisillä luokilla opiskelee paljon nuoria, jotka miettivät poliittiseen toimintaan mukaan lähtemistä. Saadaksemme mahdollisimman monen nuoren valinnaksi nimenomaan Demarinuoret, meidän tulee keskittyä jäsenhankinnassa enemmän siihen, miten saamme nämä nuoret kiinnostumaan järjestöstämme, ja kynnyksen lähteä mukaan toimintaamme mahdollisimman matalaksi. Tärkeää on myös etsiä ratkaisuja siihen, miten saamme innostettua mukaan ennestään politiikasta vähemmän kiinnostuneet, ja heidät jotka eivät ole kasvaneet sosialidemokraattiseen liikkeeseen.

Omien kokemuksieni mukaan politiikka ja siinä mukana oleminen on muuttunut pikkuhiljaa nuorten keskuudessa trendikkäämmäksi, mitä se oli esimerkiksi vuosi sitten. Osittain muutos johtuu varmasti yhteiskunnallisesta tilanteesta, jossa elämme. Maahanmuuttokriisin ja hallituksen tekemien leikkausten vuoksi poliittiset aiheet ovat jälleen nousseet päivittäisiin kahvipyötäkeskusteluihin niissäkin paikoissa, missä politiikasta ei aiemmin puhuttu paljoa. Myös alaikäisten keskuudessa politiikka on arkisempi asia kuin ennen. Voimakkaita tunteita herättävät aiheet ovat saaneet nuoret muodostamaan mielipiteitään eri aiheisiin, sekä keskustelemaan niistä. Kiinnostuksen kasvamisen poliittiseen vaikuttamiseen on huomannut myös omassa tuttavapiirissäni, jossa todella monet ovat liittyneet eri poliittisiin nuorisojärjestöihin kuluneen vuoden aikana. Tulevaisuudessa Demarinuorten tulee olla vaikuttamisesta kiinnostuneelle nuorelle entistä selkeämmin se kanava, jota kautta asioita kannattaa lähteä edistämään.

Tulevana syksynä peruskouluissa ja lukioissa astuu voimaan uusi opetussuunnitelma, jossa yhteiskuntaopin määrä kasvaa huomattavasti. Aiemmin yhteiskuntaoppia on ollut peruskoulussa vain 9. luokalla, ja lukioissa kaksi pakollista kurssia. Uudessa opetussuunnitelmassa yhteiskuntaoppi tulee alkamaan jo ala-asteen 4. luokalla, ja myös lukiossa yhteiskuntaopin pakollisten kurssien määrä kasvaa kolmeen. Ammattikouluissa 180 osaamispisteen laajuisesta opintokokonaisuudesta yhteiskuntaan liittyviä opintoja on 8 osaamispisteen verran. Yhteiskunnallisten asioiden laajempi opetus tulee varmasti lisäämään tietoisuutta ja kiinnostuneisuutta vaikuttamiseen. Kun nuoret tietävät, kuinka paljon poliittinen päätöksenteko vaikuttaa heidän arkiseen elämäänsä, luultavasti myös kiinnostus päästä vaikuttamaan päätöksiin kasvaa. Seuraavat ikäluokat tulevat siis olemaan entistä valveutuneempia ja tietoisempia yhteiskunnallisista asioista.

Lähtökohdat saada uusia, alaikäisiä jäseniä ovat siis tällä hetkellä hyvät, mutta saadaksemme heidät kiinnostumaan nimenomaan Demarinuorista, tulee tehdä paljon työtä. Yhtenä suurimmista ongelmista pidän sitä, että demarit eivät aiheuta suurimmassa osassa ikäisiäni nuoria mitään mielikuvaa. Heistä, joilla on jokin mielikuva demareista, suurimmalla osalla mielikuvaan liittyy lähinnä pelkästään vanhukset. Todellisuudessa demarit ovat kuitenkin todella paljon muutakin kuin vanhukset ja AY-liike. Meidän tulisi tuoda yhä selkeämmin esille se, että muita meille tärkeitä asioita ovat muun muassa tasa-arvo, ympäristö, naisten asema, inhimillisyys ja ihmisoikeudet.  Kun joku kuulee siitä, että kuulun Demarinuoriin, ensimmäinen kuulemani kysymys on lähes aina se, mitä, ja kenen asioita demarit ajavat. Kysyjien joukossa on ollut myös muutamia muihin poliittisiin nuorisojärjestöihin kuuluva, joten kyse ei ole pelkästään siitä, että nuoret eivät tietäisi meistä ja ajatuksistamme poliittisen kiinnostumattomuuden vuoksi. Tarpeellista olisikin järjestää viestintäkampanja instagramissa, snapchatissa ja facebookissa meille tärkeimmistä asioista selkeästi ja konkreettisin esimerkein. Mielikuvan muodostumista Demarinuorista edesauttaa myös voimakkaat, puoluetta radikaalimmat avaukset ja mielipiteet. Mielestäni tietynlaista radikaaliutta avauksiimme voisi hieman lisätä, mutta ehdottoman tärkeää on varmistaa, että säilytämme uskottavuutemme.

Toisin kuin muu koulutuspolitiikka, 2. asteen koulutuspolitiikka on Demarinuorten, eikä SONKin vastuulla. Viime vuosina lukioiden ja ammattikoulujen asioihin vaikuttaminen on kuitenkin ollut todella vähäistä. Demarinuoret voisivat saada enemmän näkyvyyttä ja kasvattaa kiinnostavuuttaan alaikäistenkin keskuudessa ottamalla kantaa voimaakkaammin ja useammin 2. asteen koulutuspoliittisiin asioihin. Esimerkiksi henkilökohtaisen opinto-ohjauksen vaikea saatavuus lukioissa on ajankohtaista lukiolaisia koskevaa koulutuspolitiikkaa, ja jos vaatisimme näkyvästi sen saatavuuden parantamista, saisimme taatusti parannettua lukiolaisten käsitystä demarinuorista. Ottamalla kantaa nuorten arkea ja opintoja koskeviin asioihin, toimintamme kiinnostavuus kasvaa.

Luulen, että jokainen nuori miettii liittyessään sitä, miten perhe ja kaverit reagoivat poliittisen nuorisoliiton toimintaan mukaan lähtemiseen.  Itse olen todella epäpoliittisesta suvusta, ja liittyessäni 15-vuotiaana Demarinuoriin en tuntenut henkilökohtaisesti ketään puoluepolitiikassa millään tasolla mukana olevaa henkilöä. Meidän tulisikin jäsenhankinnassa miettiä erityisesti sitä, miten tavoitamme ne nuoret, jotka eivät ole kasvaneet sosialidemokraattiseen liikkeeseen. Kynnys mukaan lähtemiseen on luultavasti vielä suurempi samanlaisessa tilanteessa minun kanssani olevilla, kuin heillä joiden vanhemmat, sukulaiset tai ystävät ovat demareita. Saadaksemme nuorten kokeman kynnyksen lähteä mukaan järjestömme toimintaan mahdollisimman matalaksi, toimintaamme tulisi kehittää yhä helpommin lähestyttäväksi. Voisimme painottaa entistä enemmän sitä, että valmista tietotaitoa kaikkeen ei tarvita, vaan pelkkä kiinnostuneisuus riittää ja toiminnassa mukana ollessa oppii. Useat jäsenet ja jäsenyyttä miettivät, joiden kanssa olen keskustellut ovat kertoneet, että liittymistä pohtiessaan he pelkäsivät heidän poliittisen tiedon olevan liian vähäistä. Heitä oli myös mietityttänyt, voiko toimintaan lähteä ilman jo valmiiksi mukana olevia tuttuja, ja minkä ikäisiä ja millaisia aktiiveja meillä on. Näihin kysymyksiin vastataksemme voisimme järjestää videomuodossa olevan viestintäkampanjan, jossa erilaisista taustoista tulevat, eri ikäiset jäsenemme kertoisivat mikä sai heidät liittymään, ja millaista toiminta on heidän mielestään ollut. Tärkeintä kampanjan hyödyllisyyden kannalta olisi se, että saisimme vapaaehtoisiksi kertomaan omasta kokemuksestaan aidosti erilaisia ja eri ikäisiä jäseniä, jotka ovat lähteneet eri syistä mukaan toimintaamme.

On paljon asioita, joita voisimme parantaa saadaksemme enemmän alaikäisiä  järjestömme jäseniksi. Konkreettiset ehdotukseni nuorten tavoittamiseksi, demareista syntyvän mielikuvan parantamiseksi, ja mukaan lähtemisestä aiheutuvan kynnyksen madaltamiseksi ovat:

  • sosiaalisen median kampanja meille tärkeistä arvoista jota ajamme konkreettisin esimerkein
  • hieman radikaalimmat avaukset
  • enemmän kannanottoja 2. asteen koulutuspoliittisiin asioihin
  • videokampanja erilaisista demarinuorista, heidän liittymisestään ja mukanaolostaan järjestössä

Sara Holappa
0442830530
sara.holappa@hotmail.com